15.21

The "Laskettu Aika" Päivä

Jooh. Koittihan se lokakuun maaginen 16. päivä vihdoin. Vielä kun pääsisi tästä eturepusta, näistä lonkka- ja liitoskivuista sekä yleisestä "supistaa, ei supista"-arvuuttelusta eroon niin huutaisin hoosiannaa. Käveleminen on ollut tuskaista viikolta 20+ lähtien ja on sitä yhä pahenevammin, samoin koko kroppa tuntuu vaativan jatkuvaa lepoa päätä myöten.

No, jospa tuo maha-asukki tajuaisi kohtapuolin saapua katselemaan ulkomaailmaa omin silmin.

Keskiviikkona neuvolassa kaikki oli hyvin, painoa oli tullut "vain" +200g viikossa ja sydänäänet olivat erinomaiset. Seuraava neuvola onkin huomenna, ELLEI tässä nyt jotain ratkaisevaa tapahdu.

Tuskinpa.

15.02

38. viikko vaivoineen

Viimeisiä viedään ja kummastellaan. Avokki kriiseilee itsensä kanssa eikä tiedä lähtisikö kävelemään yhteisestä kodista vai yrittäisikö sittenkin olla - ah tätä arkea. Itse olen antanut jo periksi enkä jaksa kiinnostua välittämään riittävästi, omassa olossa ja jaksamisessa on ihan (itsekkäästi) tarpeeksi mietittävää. Molemmat ollaan varmasti yritetty parhaimpamme ja koetettu elää yhtä polkua, mutta kieltämättä tämänhetkinen tilanne alkaa olla naurettava ja lähinnä suurentaa kuilua meidän välillämme, joten...

Hmm. Maha-asukki on voinut paksusti ja töninyt kantajaansa harva se yö. Viimeisellä lääkärivisiitillä saatiin vaivata arvoisan lääkärirouvan aikaa viitisen minuuttia, jonka jälkeen päästiin pois "noh, jakselehan"-toivotusten saattelemana. Raivotarjonnassa ja tukevasti asukki on, mutta ilmeisesti ei mitään kiirettä aio pitää. Mielelläni kyllä luopuisin ainaisesta yöllisestä pyörimisestä ja sopivan asennon etsimisestä ja ottaisin yösyötöt ja -pyörittelyt tilalle. Kivuliaat muljahtelut, kiitos ei enempää!

Hoitopöytä, amme ja vaatteet alkavat olla paikoillaan. Pesujutut hoidin parisen viikkoa sitten, sängystä ja sen sijainnista on ainakin alustavasti päätetty ja vaunut kaivettu auton takakontista olohuoneen nurkkaan. Kaikki siis alkaisi olla kutakuinkin valmista, kunhan itse pääkohde vauhdittaisi ulostuloaan.

Sitä odotellessa....